Tänään aamulla herättiin aikaisin Danten kanssa ja päästiin Lindan kyydissä Hyvinkäälle vinttikoiraradalle. Aussietiimi oli nerokkaasti nimetty Team Aussieksi, ja mukana oli Dante, Rico (Tres Colores Viva el Varon), Nemo (Bywater Waukheon) ja Nimbus (Hazelmoor I Black Shadow). Saavuttiin hyvin ajoissa paikalle, ja kerettiin ihailla vinttikoirien pinkomista. dante kävi ihan kuumana, ja kaikille piti hieman möristä ja pöristä. Mukaan oli ilmoittautunut 41 maxijoukkuetta, mutta peruutuksia oli pari, joten en ole ihan varma lopullisesta määrästä... Juostava matka oli 80m.

Kun tuli meidän vuoro, Dante oli ihan täpinöissä. Siellä se kiinnitti kaikkien huomion kauniilla äänellään (huusi kuin palohälytin). Meidän lähtöjärkkä oli: Dante, Nimbus, Rico ja Nemo. Omistaja juoksi toiseen päähän, ja joku piteli koirasta kiinni. Oli myös mahdollista ottaa tähän mukaan viehe, ja päätin kokeilla sitä. Dante juoksi huimaa vauhtia, ja tajusi vieheen aika hyvin. Kun se maalissa sai sen kiinni, niin piti ihan väkipakolla avata sen leuat, että saisin vieheen pois sen suusta. Lopullista sijaa ei meistä kukaan jaksanut jäädä katsomaan, mutta ainakin nelosiksi putosimme, kun kaikki malinoisjoukkueet (joita oli paljon!) porhalsi ohi. Kivaa oli kuitenkin, ja Nemon omistajat saivat kaikkien koirien juoksut videolla, ja samalla kuvasivat hieman koiria. Lupasivat lähettää mulle, joten kuvia tiedossa! Postaan myös tulokset, johka nettiin tulevat.

Illemmalla käytiin vielä rauniotreeneissä. Dantelle pistettiin kaksi maalimiestä piiloon, molemmat taloille (suuria betonihökötyksiä, jotka ovat hieman talomaisia). Ekan piilon Dante löysi todella hyvin, mutta tokassa se sai jo tehdä enemmän töitä, kun tuuli toi hajun eri paikkaan. Se liikkuu kyllä tosi ketterästi raunioilla, eikä tunnu pelkäävän mitään paikkaa. Pelottavan uhkarohkeasti se siellä taituroi, ja treenikaverit kummastelivat, että mahtuupa koira pieneen tilaan! Löysi kuitenkin toisenkin maalimiehen hyvin, ja viihtyi hyvin molempien kanssa. Sormetkin oli maalimiehillä yhä tallessa! Kouluttajan mielestä sulavaa ja tehokasta työskentelyä, mutta pitää varoa sitä, ettei edetä liian nopeasti. Näillä paimenkoirilla kun on tapana oppia todella nopeasti, ja sitten edetään suurin harppauksin. Jossain vaiheessa sitten tulee takaisku, kun huomataan että perustukset eivät ole tarpeaksi hyvät.