Olimme sopineet radan vaihdosta VPK:n kanssa torstaille, joten matkasinkin Danten kanssa Korson raunioradalle. Pienen seikkailun jälkeen löysimme perille ja lähdettiin tallomaan aluetta. Rata oli varsin erilainen omaamme verrattuna. Rata tuntui laajalta, paljon ryteikköä, öljyinen pohja, piilot olivat siellä täällä olevissa kasoissa. Koska rata oli todella litteä, koira hävisi helposti näkyvistä, selviä kasa-alueita ei ollut ja toimintasuunnitelman laatiminen oli tästä syystä hankalaa. Rata oli hieman ankea, ison tien varrella, kokonaan aidattu ja hieman rempallaan, mutta kivaa vaihtelua ja paljon mielenkiintoisia piiloja.

Paikalla oli vain 6 koiraa, joten saatiin vedettyä treenit läpi ennen pimeää. Dante tuli kolmantena, otin 4 maalimiestä. Koska meitä oli niin vähän, upotettiin ensin kaksi ja etsimme ne. En muistanut pyytää "äänenavausta" ja ehkä tästä syystä Danten eka ilmaisu oli vähän huono. Onneksi tuli hyvä haukku melko pian ja sai siitä palkan. Tokalla maalimiehellä vain kimitti. Kun odottelimme että samat kaksi maalimiestä menivät piiloon, Gabi availi vähän Danten ääntä. Seuraava haukku olikin todella hyvä, haukkui pitkään ja kunnolla. Vikalla maalimiehellä ei tullut enään niin hyvää haukkua, heiluva pinta ja pienessä, ahtaassa tilassa yhdessä maalimiehen kanssa selvästi jännitti Dantea.

Gabi ampui myös ekan ja tokan maalimiehen välissä. Dante oli kulkenut ensin tosi kaukana musta, mutta heti paukun jälkeen tuli työskentelemään lähemmäs, ei ollut paineistunut tms, mutta turha haahuilu katosi ja oli kiltisti kuulolla. Irtosi kuitenkin hyvin ja psytyi jatkamaan itsenäisesti hommia. Seuraavissa treeneissä paukutellaan sitten lisää. Ne ovatkin myös ratavierailut, tällä kertaa Herttoniemen raunioradalla Helsingissä. Gabi ehdotti, että koitetaan häntä maalimiehenä, uskoisi Danten haukkuvan tutulle paremmin. Tämän syksyn teema on meillä sitten tämä ilmaisu.