Suunnattiin iltapäivällä agilitytreeneihin Danten kanssa, Stella meni mökille äidin mukana. Säätiedotus oli luvannut ukkoskuuroja, joita ei onneksi tullut, mutta tihkusadetta saatiin aina välillä, joka mukavasti viilensä eikä kenttä pöllynnyt niin paljon. Eka tunti meni toisen ryhmän treenejä seuratessa ja käytiin sitten lämppäämässä koirat hyvin porukalla ennen omia treenejä.

Treenirata oli joku Kotkan kisojen alku, jossa oli mukavasti irtoamista ja hyppypyöritystä. Alussa sain mukavasti koitettua koiran jättämistä sivusuunnassa ja irtoamista sivusuuntaan ihan reippaasti. Ekalla kerralla Dante itse sähelsi kun sille tuli kiire mun perään, joten rimoja tippui, mutta toisella kerralla malttoi jo hypätä esteen loppuun. Muuten rata meni hyvin, vaikka mua vieläkin pänni viime viikon agilitykisat. Tämä näkyi sitten siinä vaiheessa kun treenattiin erikseen keppikulmia 4 kepin pujottelulla. Suljettu kulma ei meinannut millään onnistua ja sahattiin sitä vaikka kuinka kauan, lopuksi oikein hihnalla avustaen! Dante oli ihan ullalla eikä näyttänyt yhtään tajuavan koko juttua pujotteluksi! Itsellä meni siinä hermo aika kireälle, onneksi Kati rauhoitteli ja lopuksi saatiin hommaan jotain tolkkua. Kyseessä oli siis vaikea kulma jossa kepit on koiran vasemmalla puolella, mä oikealla ja ne pitää itse mennä hakemaan päädystä. Ihan loppuun otettiin tosi helppo rata jossa saatiin kepit otettua onnistuneesti ettei jäisi lukko päälle. Dante kesti yllättävän hyvin menemättä lukkoon vaikka olin todella äkäinen ja käytettiin mm. hihnaa apuna ohjaamassa sitä oikeaan väliin. Nuorempana Dante olisi ollut ihan lukossa, mutta nyt ei lotkauttanut korvaakaan.