Viime uusivuosi kummitteli yhä mielessä, joten päätin että tällä kertaa eristäisin Stellan ja Danten toisistaan ettei Stella lietsoisi Dantea myös paniikkiin. Stella pääsi lähtemään jo sunnuntaina evakkoon isälleni Hakuninmaalle, Hesaa sekin mutta siellä paukkuu kyllä huomattavasti vähemmän kuin täällä Pasilassa. Paukut alkoi jo monta päivää aikaisemmin, Stella ei halunnut ulos ja kotona tärisi. Ulkoilutin koiria siten erikseen, Dante vähän reagoi mutta ei mitenkään pahasti.

Aattona sitten käytiin Danten kanssa vielä keskustassa ostamassa Dantelle pari suurta luuta ja samalla ihan vieressä ammuttiin papatteja, Danten reaktio oli hyökätä ääntä kohti, ja kun ei päässyt, räkytti ja oli ihan villi (repi hihnaa, pomppi päälle ja riehui). Onneksi ei kuitenkaan mennyt lukkoon, koittanut päästä pakoon tms. Kun päästiin kotiin annoin Dantelle luut ja vietettiin pari tuntia kotona, ulkona alkoi reipas paukuttelu kolmen aikaan. Viiden aikaan vika pissatus ja ihan nenän edessä pennut ampui raketteja oikein kunnolla, Danten reaktio oli taas enemmän halua päästä katsomaan mikä se oli. Muutenkin kun ulkona paukkui oikein kovaa, Dante juoksi ikkunalle ja oli muutenkin tosi vahtiva.

Kahdeksan aikaan vein Danten yläkerran naapureille yöksi, kun en halunnut jättää sitä yksin kun lähdin viettämään uuttavuotta keskustaan. Toivat Danten sitten puolilta päivin meille takaisin, en unenpöppöröisenä kamalasti kerennyt ristikuulustella, mutta kait oli ihan rauhallisesti mennyt. Illalla vielä paukkui, reagoi tulemalla lähemmäs mua mutta kun itse jatkoin normaalisti, unohti Dante pian pelätä. Stella palasi sitten tänään kotiin, oli ollut aika rauhaton mutta muuten oli mennyt ihan hyvin. Pitää nyt vain ulkoiluttaa noita vielä pari päivää erillään...

Mutta kaikenkaikkiaan olin yllättynyt miten hyvin Dante kesti paukut, ehkä mä saan sen vielä joku päivä paukkuvarmaksi. Saa nähdä, ootetaan nyt vielä pari viikkoa ennenkuin aloitetaan paukkutreenit, jotta nää uudenvuoden paukut on varmasti unohtunut.