Vietettiin mukava iltapäivä ja ilta Espoon Puolarmetsässä Danten ja Dracun kanssa. Tällä viikolla kun alkoi agilitytreenit taas täällä niin voin kivasti yhdistellä omat agitreenit ja agikoulutukseni muihin koirapuuhiin!

Aloitin päivän hommat Dracun kanssa. Tarkoitushan oli aina, että Dracun PK-lajista tulisi viesti, mutta nää jalkaongelmat on laittanut ne treenit totaaliselle tauolle ainakin syksyyn asti. Jotain pitäis kuitenkin saada treenata, joten päätin aloittaa Dracun pk-jälkitreenit! Danten kanssa tehtiin jonkin verran jälkeä kun Dante oli ihan nuori, mutta laji ei oikein koskaan innostanut. Nyt kun vauhdikkaammat lajit on tauolla niin kait tähän on tyytyminen. Aloitin tekemällä ihan kyhyen, n. 15m jäljestyspätkän ja loppuun kissanruokaa ilmatiiviissä purkissa. Maasto oli sopivan kostea ja täynnä vanhoja lehtiä joten sain tosi hyvin tallattua näkyvän jäljen jonka avulla oli helppo katsoa kulkiko Dracu oikeaa reittiä. Dracu nappasi jäljen heti ja lähti seuraamaan sitä hyvin. Heti kun vähän harhautui jäljen päältä pysähdyin ja odotin että lähti taas seuraamaan oikeaa reittiä. Tein vielä kaksi samanlaista pätkää eri paikkoihin ja ajettiin ne Dracun kanssa. Seuraavalla kerralla pitää antaa jäljen vanhentua ihan pikkaisen enemmän.

Jäljestyksen jälkeen harjasin molemmat koirat läpikotaisin (hirveä karvanlähtö kaikilla kolmella...)  ja otin pienen tokotreenin. Aloitin molempien kanssa tekemällä paikallaoloa. Palkkasin eka muutaman kerran ihan normaalista paikallaolosta ja sitten aloin tehdä provopaikallaolotreeniä, eli nappaan lelun ja leikin sen kanssa, heittelen sitä koirien lähelle, teen äkkinäisiä liikkeitä ja ääniä. Ideana on tavallaan provosoida koirat tekemään väärin jotta pääsen korjaamaan (muutama eka kerta) kunnes niistä oikeen näkee että niillä on sellainen "hemmetti mä en tästä muuten lähde"-ilme. Olen huomannut että tämä toimii etenkin Danten kanssa tosi hyvin, mitä enemmän provosoin sitä jämäkämmin pysyy paikallaan. Seuraavaksi vein Danten pois ja otin Dracun kanssa vähän seuraamista. Ekaa kertaa huomasin että nojasi vähän muhun ja oli liian tiiviisti vieressä, tätä ei ole tehnyt ennen! Korjasin asentoa ja palkkasin poispäin itsestäni sen sijaan että olisin palkannut oikealle puolelleni. Lopuksi tehtiin muutama maahanmeno ja kaukkarivaihto.

Sitten tavattiin Emmi ja Sara ja tehtiin Danten ja Saran kanssa viestitreeni, teemana jälkipätkä. Toteutettiin treenit niin, että koirat jäi mun luokse A-pisteelle ja Emmi teki n. 300m jälkipätkän joka kaarsi lievästi, mutta sen verran että jos koirat eivät yhtään haistele minne jälki menee niin ne eivät löytäisi perille. Dante juoksi ekana ja hyvin juoksi Emmille, kuulemma ainakin tuli oikeasta suunnasta vaikkei nyt ihan jäljen päältä. Sieltä sitten takaisin mulle ja Emmi teki vielä n. 100m jälkipätkän jonka Dante juoksi hyvin edestakaisin. Eli yhteensä neljä matkaa. Emmi kommentoi sitä, että Dante on rauhoittunut odotuksissa, oli hiljaa ja rauhallisesti kunnes tietenkin sen vuoro tuli, silloin alkaa piipatus.. Ennen koetta meillä on aikaa tehdä vielä muutama treeni joista toisen pitää olla kyllä ehdottomasti pitkät odotusajat-treeni ja toisen puhtaasti motivaatiotreeni.

Koska mulla oli vielä hetki aikaa ennen agitreenien alkamista, otettiin Danten kanssa muutamat paukut. Emmi meni vähän kauemmas ampumaan ja mä seurautin Dantea. Dante tuntui aina kummalliselta, ehkä vähän paineistuneelta ennen paukkuja, mutta luulen että se johtui siitä että Emmi meni seisomaan kauemmas ja Dante luuli että kohta tehdään eteenmeno, viestilähetys tai joku vastaava. Itse paukkuihin Dante ei reagoinut oikein mitenkään.  Vein Danten sitten paikallaoloon ja Emmi ampui kahdesti, ei kuulemma menneet korvat edes luimuun! Lopuksi tein vielä namiruudun johon Dante, Dracu ja Sara menivät ja ammuin kolme laukausta, ei mitään ongelmia kenelläkään! Emmillä oli loistoidea kokeeseen, jos joudutaan odottamaan omaa tottisvuoroamme niin että muille ammutaan, mä voisin tehdä namiruudun joka kerta kun ne ampuu! Näin Dante yhdistäisi sen kivaan namiruutuampumiseen eikä toivon mukaan paineistuisi etukäteen...

Sanottiin sitten Emmille hyvästit ja suunnattiin agikentälle, jossa koirat sai levätä kopissa kun mä koulutin puolitoista tuntia. Kotona oltiin klo. 22.00, koirat tehokkaasti väsytettyinä