Tiistaina otin itseäni niskasta kiinni ja treenattiin päivällä vähän tokoa Danten kanssa. Isomman kentän sijaan otettiin treenit viereisellä pienellä koriskentällä, jonne saimme myös parin haltioituneen pikkupojan yleisöksi. Treenattiin Danten kanssa ensin metallinoutoa hieman, hakua ja erikseen luovutusta ja pitämistä. Sitten treenattiin kaukana maahanmenoa, luoksetulon liikkeitä pylvään avulla ja lopuksi otettiin seuraamisen tekniikkaa hihnan kanssa. Harkattiin mm. peruuttamista seinän avulla ja pikkuaskelia.

---------------------------------

Keskiviikkona oltiin sitten agilitytreeneissä. Dante oli jo ihan oma itsensä eikä jäykkä kuten viime kisoissa. Vauhtia oli hurjasti ja Dante käv oikein poikkeuksellisen kuumana. Meitä oli treenaamassa vain kolme ja rakennettiin kokonainen rata. Rata oli haastava ja päästiin treenaamaan mm. takaaleikkausta pituudella, jota en ikimaailmassa uskaltaisi tehdä kisoissa... Onnistui kuitenkin hyvin joten ehkä sitä joskus uskaltaisi... Saatiin myös kivat keppiharkat ja treenattiin persjättöjä.

Kati toi esille hyvän pointin ohjauksessani, jota en ollut ennen oikein tajunnut. Dantehan on hirveän hyvin hallussa kun se on lähellä, mutta kun se pääsee ottamaan etäisyyttä tulee ongelmia. Katin mukaan lopetan yksinkertaisesti ohjaamisen kun Dante irtoaa ja pitäisi jatkaa samaa vaativaa ja selkeää ohjausta vaikka koira onkin kauempana. Jotenkin tulee vain sellanen fiilis että "sinne meni, eipä tässä enään mikään auta". Joten nyt kun tiedostan tämän voidaan harkata sitä.